Mitä raha on

Raha on kaikille tuttu juttu, niin tuttu ettei sittä edes välttämättä tule edes tarkemmin ajatelleeksi.

Raha syntyy pankista lainatessa. Kun esimerkiksi kuluttaja ottaa lainan pankista, syntyy uutta rahaa. Raha ei ole siis pankin pankkitililtä tai kassaholvista odottamassa, vaan se tulee ”tyhjästä”. Kun lainanottaja maksaa velkansa pois, pyyhkityy se raha taas olemasta. Rahan syntyessä se on ollut pankin kirjanpidossa saatavissa, kun velka on maksettu, se häviää sieltä. Eli ottamalla pankista lainaa, nousee rahan määrä maailmassa. Kun taas maksat lainaa pois, häviää rahaa maailmasta.

Kun lainanottaja ottaa lainan, niin hänellä syntyy lainasta myös muita kuluja, kuten korkoja ja kuukausipalkkioita. Nämä asiakkaan tulee maksaa takaisin pankille, jonkun muun alunperin ottamalla lainalla. Näihin pääsee käsiksi mm. työtä tekemällä. Myös työnantajan maksama rahapalkka on alunperin jonkun toisen pankista ottamaa lainaa.

Rahalla on myös yleisesti hyväksyttyjä käyttötarkoituksia.

1. Raha on arvon mitta. Jos rahaa ei olisi, olisi arvon mittaaminen paljon hankalampaa. Arvoa mitattaisiin esimerkiksi tuotteiden suhteessa toisiinsa. Kengät olisi esimerkiksi kahdenkymmenen kilon säkin omenoita arvoinen. Kengät olisi myös esimerkiksi kahden tunnin hieronnan arvoiset. Sadalla hierontatunnilla saisi ostettua veneen. Tällöin veneen arvon voisi laskea suhteessa omenoihin. Toisaalta taas omenoiden arvo voi nousta, jos on pieni sato. Tällöin tarvitsisi vähemmän omenoita veneen ostamiseksi. Näistä muutoksista olisi aika vaikea pysyä kärryllä. Kun raha on käytössä, pystyy myyjä kertomaan hinnan rahana, jolloin sen hinta on helppo suhteuttaa toisiin tuotteisiin ja palveluihin.

2. Raha on vaihdon väline. Jos rahaa ei olisi, tuotteiden ostaminen tapahtuisi esimerkiksi vaihtokaupalla. Kymmenellä leivällä leipuri voi ostaa itselleen hanskat. Raha tekee tästä vain paljon helpompaa. Leipuri voi myydä kymmenen leipäänsä silloin kuin haluaa ja saada niistä rahaa. Näin leipuri voi rahoillaan ostaa hanskat, koska parhaaksi näkee. Jos rahaa ei olisi, joutuisi leipuri antamaan kymmenen leipää hanskantekijälle sillon kuin hanskantekijä niitä tarvitsee, tuskin hän haluaisi kymmentä leipää samaan aikaan. Nehän kerkeisivät kovettumaan ja menemään pilalle, ennenkun ne kaikki kerkeisi syömään.

Toisaalta hanskantekijä voi olla sitä mieltä että leipurin leivät maistuvat ihan vehkeeltä. Eikä hän halua yhtäkään leipää kyseiseltä leipurilta. Tällöin leipurin tulisi vaihtaa leipänsä naapurin kondiittorin leivoksiin, koska hanskantekijä tykkää kondiittorin leivoksista. Leipurin onneksi kondiittorin mielestä tämän leipä ei maistu vehkeeltä. Siksi hän on valmis vaihtamaan leivoksia leipiin.

Hanskantekijä syö kuitenkin vain yhden leivoksen viikossa, joten leipurin tulee viedä kymmenen viikon ajan yksi leivos hanskantekijälle, jonka hän on ensin käynyt vaihtamassa kondiittorilla omaan leipäänsä. Riippuen siitä kuinka paljon hanskantekijä leipuriin luottaa, hän voi valita suostuuko antamaan hanskat jo heti ensimmäisen leivoksen yhteydessä, vai vasta viimeisen. Kondiittori ehdottaa että antaa hanskat kuudennen leivoksen yhteydessä, eli kuuden viikon päästä. Tällöin leipuri on joutunut jo olemaan pitkälle syksyyn paljain käsin, sormet kylminä. Leipurille kuitenkaan ei käy, että hanskantekijä antaa hanskat vasta kuudennen leivoksen yhteydessä. Koska leipuri on kuullut että hanskantekijä on huijannut porkkanaviljelijää. Jolleivat osapuolet pääse sopimukseen, voi koko kaupat raueta. Jos taas käytössä olisi leipuri voinut vaihtaa tekemänsä leivät rahaan. Tämän jälkeen leipuri olisi voinut vaihtaa rahansa hanskantekijän kanssa hanskoihin, ilman muita välikäsiä.

3. Raha on omaisuuden muoto.

4. Rahan sanotaan olevan myös arvon säilyttäjä. Tämä tarkoittaa sitä, että rahalla saa nyt saman verran hyödykkeitä kuin myöhemmin. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Euroopan keskuspankki on ilmoittanut inflaatiotavoitteekseen noin 2% vuodessa. Eli rahan ostovoiman tulisi heiketä 2% vuodessa, jos EKP onnistuu tehtävässään. Esimerkiksi dollarin ostovoima on laskenut 1860 vuodesta niin, että sen aikaiseen yhteen dollarin ostovoiman saavuttamiseksi tarvitsee nykyään reilut 32 dollaria. (Pohtimistehtävä: Kannattaako rahaa makuuttaa tilillä).

Rahan toiminta perustuu uskoon. Rahahan ei oikeasti ole muuta, kun pala paperia, tai numero tietokoneen näytöllä. Käyt töissä jotta saisit numeroita sinun pankkitilillesi. Sinä uskot siihen että joku hyväksyy sinun pankkitilillä olevat numerot vaihtokaupassa esimerkiksi ruokaan ja asumiskustannuksiin. Jos sinulla on oikein monta numeroa pankkitilillä, joku luultavasti suostuu vaihtamaan ne vaikka kokonaiseen taloon. Jos talon myyjä ei uskoisi rahaan, hän tuskin suostuisi vaihtamaan taloaan numeroihin tietokoneen näytöllä. Jos hän uskoo, hän voi niillä numeroilla hankkia itselleen haluamiaan asioita toisten uskovien kanssa.