Aloittelevalle sijoittajalle puhutaan riskistä ikävään sävyyn. Lisäksi varoitetaan, että sijoittamalla voi pahimmillaan menettää koko sijoittamansa pääoman. Ihminen ei lähtökohtaisesi halua turhaa riskiä, vaan pyrkii sitä välttelemään.
Matala riski
Riski kuuluu sijoittamiseen. Lähtökohtaisesti asia on niin, että mitä suurempi riski, sitä suurempi tuotto-odotus. Mitä pienempi riski, sitä pienempi tuotto-odotus. Pienen riskin rahastot sijoittavat varata lainoihin(korot), joko valtionlainoihin tai yrityslainoihin. Näiden riski luokitellaan pieneksi sen takia, että on paremmin arvattavissa minkä haarukan sisällä kyseisen rahaston arvo on tiety ajan kuluttua. Osakerahastosta taas tekee suurempi riskisen se, että haarukka johon rahaston arvo osuu tietyn ajan päästä on huomattavasti suurempi.
Rahastojen riskiä mitataan seitsemän portaisella asteikolla. Alla olevasa kuvassa on Aktian korkorahasto, jonka riski on 1/7 (Tarkoitus ei ole mitenkään haukkua Aktian rahastoja, otin Aktian itseasiassa esimerkiksi sen takia koska se on voittanut Morningstarin vuoden 2022 Suomalainen rahastotalo kilpailun).
Reilussa kymmenessä vuodessa tämä matalariskinen (korko)rahasto on tuottanut hipun alle 5%. Eli tuotto on ollut inflaatiota pienempää ja kymmenen vuotta sitten sijoitetulla rahalla olisi ollut enemmän ostovoimaa (rahalla olisi pystynyt ostamaan suuremman määrän asioita), kun nyt kymmenen vuoden jälkeen. Riski on kuitenkin ollut pientä, eikä suuria heilahteluja rahastolla ole ollut (viimeiset viisi vuotta aika kuolleenmiehenkäyrää).
Korkea riski
Korkeariskisiin osakerahastoihin sijoittanut on altistanut rahansa suurille arvonvaihteluille viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin suunta on ollut se, minkä sen voi vahvasti olettaa kymmenen vuoden aikajanalla olevankin, eli ylöspäin. Kirjassa Sattuman kauppaa Wall-Streetillä (muistaakseni), kuvattiin osakemarkkinaa jotenkin näin: ‘Osakemarkkina on kuin mies joka kävelee lenkkiä koiransa kanssa päivittäin samaa reittiä. Aina on tiedossa mikä suunta on, ikinä ei kuitenkaan voi tietää mihin suuntiin koira kesken matkan säntäilee.’ Eli pitkällä aikavälillä suunta on tiedossa, lyhyellä aikavälillä suuntaa ei kuitenkaan pysty tietämään. Seuraavaksi katsotaan saman firman osakerahastoa ja sitä kuinka se on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kyseessä Aktian Aktia Eurooppa rahasto, joka on riskiluokassa 6/7. Kuva rahastosta alla, katkoviivan jälkeinen aika on sama aika, kuin mitä ylemmän kuvan korkorahasto kuvaa.
Osakerahasto on tuottanut kymmenessä vuodessa noin 97%, eli pääoma olisi tuossa ajassa lähes tuplaantunut. Mutta kuten kuvasta näkee, on liikeet olleet ylös ja alaspäin huomattavasi jyrkempiä kuin korkorahastossa. Vaikka esittämäni vertailu onkin hyvin suppea, kuin vertailen korkojen ja osakkeiden eroa vain yksien rahastojen voimin, on idea ja ero kuitenkin selvästi nähtävissä. Pitkäaikaiselle sijoittajalle ei mielestäni tulisi lähes koskaan kaupata korkorahastoja osakerahastojen kustannuksella, vaan kaikki pääomat tulisi laittaa osakepohjaisiin rahastoihin. Ainoa tilanne jossa korkorahastot ovat mielestäni hyväksyttävissä, on tilanne jossa sijoittajan oma pää ei kestä arvonvaihtelua. Tässäkin tilanteessa mielestäni oikeasti ainoa oikea ratkaisu olisi ostaa osakerahastoja, sulkea sijoittajan arvo-osuustili jonnekkin kellariin ja heittää avain kuuseen. Lukon voisi murtaa esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, tai myöhemmin, kun varoja olisi tarkoitus käyttää.
Yhteenveto
Jos tarkoituksenasi on sijoittaa pitkäaikaisesti, keskitä sijoituksesi osakerahastoihin. Osakkeissa sinun tulee kestää suuremman arvonvaihtelun aiheuttamat tunteet ja jatkaa niistä huolimatta. Korkoihin sijoittamalla arvonvaihtelu on pienempää, siitä kuitenkin palkintona on pienempi tuotto. Etenkin pitkäjänteiselle sijoittajalle useamman prosentin erot tuotossa kertautuu ajan kanssa korkoakorolle ilmiössä, jolloin korkosijoittajan lopputulos voi olla kymmeniä tai jopa satoja prosentteja pienempi kuin osakesijoittajan.
