Bitcoinia kutsutaan digitaaliseksi kullaksi. Kultaa ja Bitcoinia yhdistää mm. se että niitä molempia on rajallinen määrä. Niitä molempia on tietyn verran, eikä enempää tule (kultaa syntyy ilmeisesti kuitenkin myös avaruudessa). Kulta on alkuaine, jota ei pysty tehdä lisää. Bitcoinia koodatessa on kirjoitettu, että sen määrä ei tule ikinä ylittämään yli 21 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä bitcoineja on louhittu noin 19 000 000 kappaletta, eli vielä 2 000 000 on louhimatta. On arveltu että viimeiset Bitcoinit louhittaisin 2140 vuoden tienoilla. Tavex kertoo artikkelissaan että maailmassa nykymenetelmillä louhittava kulta voisi loppua jo 20 vuoden kuluttua. Näitä molempia siis yhdistää se, että niitä ei pystytä tekemään lisää ja jäljellä olevia yksiköitä ”louhitaan” parhaillaan. Kun taas nykyistä Fiat-rahaa pystyvät pankit ja keskuspankit luomaan tyhjästä. Nykyisen Fiat-rahan taustalla ei ole siis mitään konkreettista, joka rajoittaisi sen kasvua. Toisin kuin ennen, jolloin useat valuutat ovat olleet kiinnitettynä kultakantaan. Kultakantaan kiinnitetty valuutta on siis tarkoittanut sitä, että jokaista olemassa olevaa rahayksikköä kohden on ollut tietty määrä kultaa, esimerkkinä yhtä dollaria kohden on ollut holvissa 0,1 grammaa kultaa.
Nykyistä Fiat-rahaa kritisoidaan juurikin siitä syystä, että sitä voidaan luoda tyhjästä niin paljon kuin vain vallankahvassa olevat haluavat. Rahan painamisen taas ajatellaan aiheuttavan inflaatioita. Inflaatio taas laskee jo käytössä olevan rahan arvoa. Lähitapiolan artikkelissa kuvataan inflaation vaikutusta pitkällä aikavälillä. Kuviteltu miljoona euroa vuonna 1967, olisi ollut ostovoimaltaan sen ajan 100 000 euroa vuonna 2018. Ostovoima olisi siis laskenut 90% 50 vuodessa. Vaikka nimellisarvo miljoona olisi pysynyt sama, saisi sillä ostettua vain kymmenenosan 50 vuoden takaiseen verrattuna. Kultaa ja Bitcoinia ei voida tehdä lisää, siksi näiden ostovoiman ajatellaan säilyvän paremmin pitkällä aikavälillä.
Mitä jos siirtyisimme rahaan, jota ei voisi ikinä tehdä enempää?
Vuonna 2016 62 rikkainta ihmistä omisti saman verran kuin köyhin puolikas, eli noin 3,5 miljarida ihmistä. Ylen tämän vuoden tammikuisen artikkelin mukaan maailman kymmenen rikkainta ihmistä omistaa saman verran, kuin maailman köyhimmät 3,1 miljardia asukasta. Rikkaimmat siis omistavat kokoajan enemmän, enkä usko että tähän on ilman suuria poliittisia toimia tulossa muutosta. Esimerkiksi jättivero rikkaille voisi toimia tulonsiirtona köyhimmille. Mikään yksittäinen maa tähän tuskin kuitenkaan uskaltaa ryhtyä, se olisi todennäköisesti helpoin keino ajaa rikkaat muuttamaan muualle, ottajia varmasti olisi.
Rikkaiden varallisuus kasvaa siitä johtuen, että he ovat omistajia. He eivät rikastu pelkällä omalla työllänsä (jolla homma on varmasti pääosin saatu alkuun), vaan sillä että monet kymmenet tuhannet ihmiset tekevät töitä heidän omistamiensa yritysten eteen. Esimerkiksi Teslalla on noin 100 000 työntekijää, Amazonilla 1 600 000 ja Facebookilla(nyk. Meta) noin 58 000. Jos rikkaimmat saisivat omaisuudelleen esimerkiski 10% vuosituoton, tarkoittaisi se sitä että heidän omaisuutensa määrä tuplaantuisi aina noin seitsemän vuoden välein. Ja tässä kyydissä eivät köyhimmät pysy perässä, vaan ero vain kasvaisi kasvamistaan. Köyhimmillä kaikki käteen saatava raha menee elämiseen, mitään ei jää yli.
Jos rahaa ei voisi luoda lisää, tarkoittaisi se sitä että rikkaiden osuus kakusta kasvaisi ja muille jäisi kokoajan vähemmän ja vähemmän rajallista resurssia jaettavaksi. Jossakin vaiheessa tulisi väistämättäkin tilanne (jos rikkailta ei muuten vietäisi näiden rahoja), että rahaa vain ei olisi muille enää riittävästi. Rahaa olisi paljon vähemmän kierrossa ja rahan arvo kasvaisi (rahan arvo kasvaisi koska sitä olisi vaikeampi saada vähäisen määrän takia. Tällöin esimerkiksi tietyn rahasumman eteen tulisi tehdä vaikka 75min töitä, kun ennen saman rahan olisi saanut tunnin työstä). Kun rahan arvo kasvaisi, saisi yhdellä rahalla ostettua enemmän kuin sillä aikaisemmin sai. Ja kun rahan arvo kasvaisi, olisivat rikkaat vielä entistäkin rikkaampia pelkästä rahan arvon kasvusta johtuen. Tällöin kaikista köyhimmät eivät pääsisi rahaan ollenkaan käsiksi, vaan eläisivät rahajärjestelmän ulkopuolella. He palaisivat lopulta takaisin tilanteeseen ennen rahaa ja tekisivät vaihtokauppaa tavaroilla, tai tekisi oman uuden rahansa.
Fiat-raha
Nyt kun rahaa voi painaa lisää, sitä riittää kaikille. Tällöin inflaation olemassa olo on vain hyväksyttävä. Nyt valtiot voivat ottaa suhteellisen edullista lainaa. Valtioiden ottamalla velalla voidaan rahoittaa myös köyhimpien elämää. Lisäksi kun rahaa on enemmän liikkeellä se aiheuttaa valtiolle enemmän verotuloja. Näin voidaan rahoittaa koulutus, terveydenhuolto ja muut ”välttämättömät” palvelut. Usein kun raha liikkuu yritykseltä toiselle, tai yksityishenkilöltä yritykselle, saa valtio välistä osan verotuloina. Ilman fiat-rahaa vauraus keskittyisi suhteellisesti mitaten aiempaa suuremmissa määrin rikkaille henkilöille ja valtioille, eikä muilla olisi tähän rahaan mahdollisuutta.
Käy lukemassa myös aiempi blogitekstini Mitä raha on
