Korot nousussa

Viimeaikoina puheet koron nostoista ovat alkaneet näkyä mediassa ja korkoja onkin jo pieniltä osin nostettu. Suomessa asuntolainallisia koskettavat eniten euribor korot, joihin asuntolainat on useimmiten sidottu.

Euribor (Euro interbank offered rate) korkoja on yhden viikon (1vk), yhden kuukauden (1kk), kolmen kuukauden (3kk), kuuden kuukauden (6kk) ja 12 kuukauden (12kk). Näistä jokainen korko noteerataan päivittäin (ei viikonloppuisin) klo 12 Suomen aikaan. Se korko, johon lainasi sidotaan, sovitaan lainaa hakiessasi ja se on osittain neuvoteltavissa. Jos lainasi on sidottu 12kk:n euriboriin ja olet ottanut lainasi esimerkiksi 1.10, tarkistetaan korko seuraavan kerran 12kk:n päästä tästä. Jos taas lainasi on sidottu 6kk:n euriboriin, tarkistetaan lainasi korko uudelleen 6kk:n päästä.

3.1.2022 12kk:n euribor on ollut -0,499, kun se eilen 25.2.2022 oli -0,348. Nousua on siis tapahtunut, mutta yhä ollaan tukevasti miinuksella. Nykyisin lainasopimuksissa on ehto, ettei pankki maksa lainanottajalle jos euribor on miinuksella, joten se kuinka paljon euribor on miinuksella ei vaikuta lainan, eikä lainaerien suuruuteen. Vasta plus merkkinen euribor vaikuttaa lainaan erää nostavasti.

Kuinka paljon korot nousevat?

Korkojen noususta ei ole mitään todellista varmuutta, koska korkoja määritellään päivä kerrallaan, vallitsevan tilanteen mukaan. Ennusteita korkojen nousuista kuitenkin tehdään, kuitenkin on aina talouteen heijastuvia muuttujia, joita ei voi ennusteissa ottaa huomioon. Esimerkkinä korona, joka sai aiemmin korot kääntymään laskuun.

Alla muutama ennuste Euriboreista, toinen Handelsbankenin talousennusteesta ja toinen Nordealta (molemmilla lähteenä Macrobond).

 

Kuten huomata voi, on markkina hinnoitellut nyt Euriborin nousevan nollan yläpuolelle 2024 vuonna ja sen pysyvän alle yhdessä prosentissa vielä seuraavalle vuosikymmenelle mentäessä. Kuitenkin Nordean taulukossa on myös ennustettu huomattavasti kovempaa nousua vaihtoehtosissa skenaarioissa, on kuitenkin syytä huomata että Nordean myydessä korkosuojauksia, voi sillä olla myös oma intressi ennustaa kovempaa korkojen nousua ja näin kannustaa ihmisiä maksamaan korkosuojauksesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että Nordean ennuste olisi automaattisesti huono tai tehty vain korkosuojien myynnin vauhdittamiseksi.

Korkosuojauksia myydään eripituisia, esim 3, 5, 10, 15 ja OP markkinoi jopa 25 vuoden kiinteää korkoa.
Kolmen vuoden kiinteä korko on mielestäni niin lyhyt, ettei siitä kannata juurikaan provisiota maksaa. Kun laina on sidottu 12kk:n euriboriin on se jo itsessään kuin vuoden kiinteä korko, avauksen jälkeen se tarkistetaan seuraavan kerran 12kk:n kuluttua. 12kk:n euriborilla sinulla on jo ensimmäisen vuoden kiinteä korko lainassa itsessään. Kiinteässä korossa maksat kuitenkin provisiota jo ensimmäisestä vuodesta lähtien. Oikein pitkässä kiinteässä korossa, esimerkiksi 15 vuotta tai 25 vuotta, on myös hyvä selvittää joutuuko lainan aiemmin pois maksaessa maksamaan siitä jotain kuluja, tai kuinka esimerkiksi asunnon vaihto onnistuu jos on kiinteä korko ja vakuutena siinä asunto. Nämä ovat niin pitkiä aikoja, että varmasti kerkeää tapahtumaan muutoksia henkilökohtaisessa tilanteessa.

Loppupohdinnat

Itse uskon että todellista hyötyä kiinteästä korosta voi saada mahdollisesti pidemmällä ajanjaksolla. Esimerkiksi 10 vuoden ajanjaksolle mahtuu jo varmasti sellaisia asioita joita ei osata tämän hetken ennusteissa ottaa huomioon. On kuitenkin pidettävä mielessä, että pankit tekevät bisnestä myydessään kiinteätä korkoa ja odottavat mitä todennäköisimmin niitä myymällä tekevänsä enemmän voittoa suhteessa euriboriin sidottuihin lainoihin. Euromääräisiä korkokuluja mietittäessä tulee kuitenkin myös muistaa että mitä pidemmällä laina-aika juoksee ja mitä vähemmän lainaa on jäljellä, sitä pienempi merkitys euroissa on, kun korko-% kasvaa.

Korkosuojaa voi kuitenkin miettiä vakuutuksena. Etenkin jos lainaa on suuri määrä ja korkojen nousu vaikuttaa suuresti lainoista selviytymiseen, tai jopa estää niiden maksamisen kokonaan. Tällöin voi olla hyvä suojata lainansa korkojen nousua vastaan.

Hesarin linkistä voi katsoa miten eri korot vaikuttavat omaan asuntolainaan. HS

Päivittyvät Euriborit löydät täältä.