Päivät menevät helposti ”tulipalojen sammuttamiseen”. Aika kuluu asioihin joilla pystyy tyydyttämään päällä olevat tai pian alkavat tarpeet. Töissä tulee käytyä jotta saa laskut maksetuksi ja pidettyä katon pään päällä ensi kuussakin. Syödään ja mahdollisesti epäterveellisesti, jotta päällä oleva nälän tunne saataisiin hetkellisesti katoamaan. Rahaa käytetään heräteostoksiin, jotta saadaan salamana taltutettua vastikään herännyt tarpeen tunne. Ostetaan vaatteita ja tavaroita joita on hienoa kantaa kaupasta kotiin. Kotona ne ovat pahimmillaan jo taakka. Tila loppuu ja kannetut tavarat vaikeuttavat siivoamista. Enemmän pölyjä pyyhittäviksi ja tavaroita siirreltäviksi. Mutta kun tavaran himo piti saada kaupassa tyydytettyä. Kaikki rahat tuhlataan ennen seuraavaa tilipäivää, koska sillon sitä tulee taas lisää. Taloudellista tilannetta ja elämää ei pystytä suunnittelemaan pitkälle, koska se ei ole mitään konkreettista. Tulevaisuus on tällä hetkellä vain ajatus päässäämme, ei mitään todellista. Pisin suunnittelu ulottuu muutaman kuukauden päässä siintävään kesälomaan, jota varten laitetaan palkasta vähän rahaa jemmaan. Loman jälkeen ollaan taas lähtötilanteessa.
Ajattele tulevaisuutta
Nukkumista venytetään pidemmälle, koska tekee mieli katsoa vielä vähän aikaa telkkaria. Tulevan päivän vireystaso uhrataan edellisenä iltana, koska tämä hetki on nyt ja huominen vasta huomenna. Tuntuisi tyhmältä jättää illan ohjelmat välistä kaukana siintävän huomisen takia. Aamulla silmät ristissä vannotaan että tänään mennään aikaisin nukkumaan. Kunnes taas ilta koittaa. Katsot illalla ohjelman ja huomenna tuskin edes muistat sitä, saati viikon päästä. Tai ainakaan sillä ei ole mitään merkitystä. Toisin kun väsymyksellä, joka on mukanasi koko päivän. Hyvin nukutun yön turvin olisit pirteämpi ja paremmalla tuulella. Aamuinen sinä vannoo ettei enää ikinä. Iltaista sinää ei kiinnosta mitä aamuinen sinä olet mieltä. Tämän lisäksi liian vähäinen uni altistaa hirveälle kasalle sairauksia, sydän- ja verisuonitaudeille, syöville, muistisairaudelle, tyypin 2 diabetekselle ja mitä näitä nyt oli. Päätökset tehdään kuitenkin vallitsevan tunteen pohjalta. Valitettavasti iltaisen päätöksen hintaa maksetaan aamulla. Aamulla tilanteen korjaaminen on jo mahdotonta.
Mitä jos asioita alkaisikin tekemään pidemmän aikavälin tarpeita silmälläpitäen? Jos menisi nukkumaan niin, että saisi riittävästi unta. Laittaisi telkkarin kiinni aikaisin, eikä jäisi roikkumaan sen ääreen.
Tai jos ruokaa tekisi kotona isomman setin kerralla. Ruokaa riittäisi useammaksi päiväksi. Tällöin ei joka kerta tarvitsisi kokata tai mennä ostamaan pikaruokaa ”tulipalon” sammuttamiseksi. Tämä säästäisi reilusti aikaa sekä/tai rahaa. Tällöin viikolla jäisi useampi kokkailu välistä, kun ruoka olisi valmiina odottamassa. Jos kotona valmistetun ruoan hinta on alle kaksi euroa ja ulkona syöty ateria esimerkiksi 12 euroa, tulisi säästöä 10€/per kerta. Pari kertaa viikossa se tekisi 80 euroa kuussa, 960 euroa vuodessa. Tämän summan tienaaminen vaatii itseltäni luokkaa kahden viikon työtä. Tuolla kuukausisäästöllä pääsisi jo hyvin sijoittamisessakin alkuun.
Tai jos rahaa alkaisi säästämään heti, kun palkka tulee tilille. Jos osan palkasta laittaisi sivuun, ennenkuin keksisi jotain mitä ”tarvitsee”. Jos katsot kaappeihisi, löydät sieltä ne kaikki vanhat ”tarpeesi”, jotka ovat olleet käyttämättöminä jo pitkään. Pahinta kulutusta voisi helpottaa, jos ostaista tarpeita vain silloin kun tarpeita syntyy. Jos koet että oikeasti tarvitset jotain tavaraa tai asiaa, ole muutama viikko ilman sitä. Jos koet vielä senkin jälkeen tarvitsevasi sitä, niin ehkä sen voi hankkia. Todennäköisesti olet kuitenkin jo unohtanut koko asian. Jos tarve syntyy kaupassa, tai mainoksia selatessa, se ei ole tarve vaan mieliteko. Kun olet vähentänyt ostelua, huomaat että voit laittaa enemmänkin rahaa sivuun. Jos saat laitettua esimerkiksi rahastoon 200 euroa kuussa, on sinulla 20 vuoden kuluttua 8% vuosituotolla reilut 114 000 euroa. Jos saat nostettua summan 500 euroon, on sinulla kasassa reilut 286 000 euroa. Jos nostat säätämisajan 30 vuoteen, on sinulla näillä summilla ja tuottoprosentilla kasassa joko reilut 283 000 euroa, tai reilut 708 000 euroa. Todennäköisesti pitäisit näitä vaihtoehtoja huomattavasti parempina, kuin sitä että rahaa ei olisi ja kaapit olisi täynnä rojua. Rojua josta pääset eroon vain maksamalla, niiden hinta kun on vaihtunut plusmerkkisestä minusmerkkiseksi.
Entä jos ”ei ole aikaa”?
Usein kuulee ettei ihmisillä ole aikaa tehdä joitakin asioita. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin saman verran aikaa vuorokaudessa, noin 24 tuntia (ei tasan, perässä linkki aiheeseen liittyen Yle Uutiset) On kuitenkin itse päätettävissä, mihin aikansa käyttää. Finnpanelin mittausten mukaan vuonna 2021 Suomessa vietettiin television ääressä aikaa keskimäärin 3,5 tuntia vuorokaudessa. Se on mielestäni tosi paljon aikaa. Jos yöstä nukkuu 7-8 tuntia (jos et nuku, kannattaisi nukkua), kahdeksan tuntia käytät töissä ja vaikka tunnin työmatkoihin, jää sinulle 7-8 tuntia aikaa muuhun. Jos tästä ajasta käyttää television edessä 3,5 tuntia, on se 43,75%-50% tästä ajasta Jos tästä ajasta käyttäisi päivittäin esimerkiksi puolet johonkin muuhun, kuten liikuntaan tai opiskeluun, olisi se vuodessa noin 650 tuntia. Tällä tahdilla saisi hyvin tuloksia aikaan tulevaisuutta varten, jos olisi valmis tinkimään nykyhetken mukavuudesta. Kaikkihan saa viettää aikansa tietenkin niinkuin parhaaksi näkee (lain puitteissa), minä en pidä sitä vääränä vaikka joku katsoisi seitsemän tuntia telkkaria illassa. Kuitenkin uskon, että pitkässä juoksussa tulevaisuuden eteen työskentelemisestä hyötyy lähtökohtaisesti eniten tekijä itse.
